Luin kirjaa vai luin kirjan? — Kun suomen kieli piirtää tapahtumalle rajan
Joskus lause ei kerro vain, mitä tapahtui. Se kertoo myös, mistä kohdasta tapahtumaa katsomme. Johdanto: yksi kirjain voi muuttaa koko tapahtuman Kuvitellaan yksinkertainen tilanne. Pöydällä on kirja. Eilen illalla luin sitä. Suomeksi voin sanoa: Luin kirjaa. Mutta voin sanoa myös: Luin kirjan. Ero näyttää pieneltä. kirjaa ja kirjan Sama kirja. Sama verbi. Sama lukija. Silti nämä kaksi lausetta eivät rakenna samaa tapahtumaa. Luin kirjaa vie huomion lukemisen prosessiin. Olin lukemassa kirjaa; lause ei itsessään esitä kirjaa kokonaan loppuun luettuna. Luin kirjan taas rakentaa lukemisen rajattuna kokonaisuutena: kirja kuuluu tapahtumaan kokonaisena, ja lukemisella on saavutettu päätepiste. Tässä kohtaa suomen objektin sijamuoto lakkaa olemasta pelkkä taivutuspääte. Se alkaa kertoa siitä, miten puhuja hahmottaa tapahtuman . 1. Englannissa ero täytyy usein rakentaa muualle Englanniksi molempien suomalaisten lauseiden ytimenä voisi olla: I read the book. Mutta jos haluamme varmasti ilma...